Monday, September 5, 2022

Vaalien poliittinen loukkaamattomuus on nyt vaarannettu. Seppo Lehto on eduskuntavaaliehdokkaana omalla (100 nimeä listallaan kuten 1995) Pirkanmaalta 2023. Poistamalla pienehdokkaan vaalimarkkinointivideotilin syyllistytte stalinismiin, putinismiin ja poliittiseen syrjintään. Kanavan nimi: Seppo Lehto Pirkanmaa Aluepalauttaja eduskunta2023 on ehdottoman pätevä ja takaa puolueisiin kyllästyneille äänestää edes jotakuta, eikä vain toteamaan ettei ole ehdokkaita.

Glory to Ukraine. Russian parasite state down

Youtube suosii putinismia stalinismia kun on poistanut youtubekanavan ja videot tältä gmaililta. Ohessa virallinen vastineeni oheiseen törkeään demokraattisia vaaleja rikkovaan markkinointiestoon youtubelta:

Seppo Lehto Pirkanmaa Aluepalauttaja eduskunta2023, kanavasi on poistettu YouTubesta

YouTube no-reply@youtube.com

Tue, Aug 16, 1:18 AM
to me
   
Translate message
Turn off for: Finnish
 

Hei Seppo Lehto Pirkanmaa Aluepalauttaja eduskunta2023!

 

Sisältösi on tarkastettu, ja siitä löydettiin toistuvia tai vakavia yhteisön sääntöjen rikkomuksia. Tämän seurauksena kanavasi on poistettu YouTubesta.



Vaalien poliittinen loukkaamattomuus on nyt vaarannettu. Seppo Lehto on eduskuntavaaliehdokkaana omalla (100 nimeä listallaan kuten 1995) Pirkanmaalta 2023. 

Poistamalla pienehdokkaan vaalimarkkinointivideotilin syyllistytte stalinismiin, putinismiin ja poliittiseen syrjintään. Kanavan nimi: "Seppo Lehto Pirkanmaa Aluepalauttaja eduskunta2023" on ehdottoman pätevä ja takaa puolueisiin kyllästyneille äänestää edes jotakuta, eikä vain toteamaan ettei ole ehdokkaita. 

Seppo Lehto puolueisiin kuulumaton sitoutumaton eduskuntavaaliehdokas Tampere Pirkanmaa 2023. Kyseenalaista on youtubetilini väittäminen joksikin rikkomukseksi, ilman että tuodaan edes yhtä rikettä esiin? 

Eduskuntavaaliehdokas sinimusta oikea vihreä suojeluskunta- ja AKS-arvoin Seppo Lehto eduskuntaan 2023 Pirkanmaalta kuvattu 5.9.2022 



Aluepalauttaja, ole sinäkin ja äänestä Seppo Lehto eduskuntaan 2023 Pirkanmaalta

Suur-Saari, Seiskari, Terijoki, Viipuri, Sortavala, Alakurtti, Salla, Kuusamo, Petsamo, Kalastajasaarento, Krim, Donetsk, Japanin saaret etc 




---------------------------
---------------------------

Sunday, September 7, 2008

Suomelta ryöstetty ja miehitetty Suursaari: Suursaari sijaitsee lähes keskellä Suomenlahden leveintä kohtaa




----------

LUONTOMATKA

Upea Suursaari - lähellä mutta kaukana miehittäjä-Ryssän ikeen alla

Julkaistu: 31.3.2007 lehdessä osastolla Meno & Paluu

MARJA HOKKANEN

Upea Suursaari - lähellä mutta kaukana

Suursaaren eteläkärjessä Lounatrivillä on uusi majakka.

Suursaari. Vuoria, hiekkarantaa, kalastajakyliä ja kasinoelämää. Tällaisia elämyksiä Suursaari tarjosi matkailijoille ennen sotia. Jatkosodan jälkeen Neuvostoliitolle luovutettu Suursaari on ollut pitkään suljettuna ulkomaalaisilta.

Suursaari sijaitsee lähes keskellä Suomenlahden leveintä kohtaa. Matkaa Kotkasta suoraan etelään on noin 40 kilometriä ja saaresta Viron rannikolle 55 kilometriä. Saari on leveimmältä kohdaltaan kolmisen kilometriä. Pituutta saarella on noin 11 kilometriä.

Matkailijoita varten Suursaaren Suurkylässä on länsimaalaiset kriteerit täyttävä hotelli, jonne mahtuu 40 yöpyjää.

Saarella voi liikkua vapaasti lukuun ottamatta pohjoispään sotilasaluetta. Hotelli vuokraa pyöriä, veneitä tai vaikka kuljetuksen traktorin lavalla. Tiet ovat huonossa kunnossa, joten traktorikyyti on kuoppainen.

Saari on ainutlaatuinen geologialtaan: itäosa on vulkaanista alkuperää ja länsiosa vanhempia kivilajeja. Sisäjärviä on viisi, ja pieniä soitakin löytyy.

Länsirannalla on tyrskyjen sorvaamia hiidenkirnuja ja kalliohalkeamia. Mielenkiintoisia, mutta vaikeasti löydettäviä ovat saarella olevat luolat.

Saaren kylien, Suurkylän ja Kiiskinkylän kyläaukeat ovat olemassa, mutta suomalaisten aikoinaan rakentamista taloista ei ole juuri mitään jäljellä. Vuonna 1937 valmistuneesta kasinosta ovat jäljellä seinät, kivinen terassi ja portaat.

Suurkylän vanha kauppa taitaa olla ainoita suomalaisten rakentamia ja yhä käytössä olevia rakennuksia.

Suurkylän Kappelniemen hautausmaalla on yhä suomalaisten hautakiviä.

Hautakivet kertovat saarelaisten elämästä: naiset ovat eläneet pitkään ja miehet kuolleet nuorina, useat jo 30-40-vuotiaina. Lienevätkö hukkuneet myrskyissä tai heikoilla jäillä kalastusmatkoilla?

Suursaarella on käyty myös mittavia taisteluja. Maaliskuussa 1942 suomalaiset valtasivat sen yllätyshyökkäyksellä.

Toisessa taistelussa suomalaiset torjuivat saksalaisten maihinnousuyrityksen syyskuussa 1944. Samalla se oli ensimmäinen taistelu, jossa entiset aseveljet ja liittolaiset sotivat toisiaan vastaan.

Sodan jäljiltä rannoilla on yhä piikkilanka-esteitä, juoksuhautoja ja bunkkereita.

Lisää aiheesta:


--------------