Sunday, September 7, 2008

Suomelta ryöstetty ja miehitetty Suursaari: Suursaari sijaitsee lähes keskellä Suomenlahden leveintä kohtaa




----------

LUONTOMATKA

Upea Suursaari - lähellä mutta kaukana miehittäjä-Ryssän ikeen alla

Julkaistu: 31.3.2007 lehdessä osastolla Meno & Paluu

MARJA HOKKANEN

Upea Suursaari - lähellä mutta kaukana

Suursaaren eteläkärjessä Lounatrivillä on uusi majakka.

Suursaari. Vuoria, hiekkarantaa, kalastajakyliä ja kasinoelämää. Tällaisia elämyksiä Suursaari tarjosi matkailijoille ennen sotia. Jatkosodan jälkeen Neuvostoliitolle luovutettu Suursaari on ollut pitkään suljettuna ulkomaalaisilta.

Suursaari sijaitsee lähes keskellä Suomenlahden leveintä kohtaa. Matkaa Kotkasta suoraan etelään on noin 40 kilometriä ja saaresta Viron rannikolle 55 kilometriä. Saari on leveimmältä kohdaltaan kolmisen kilometriä. Pituutta saarella on noin 11 kilometriä.

Matkailijoita varten Suursaaren Suurkylässä on länsimaalaiset kriteerit täyttävä hotelli, jonne mahtuu 40 yöpyjää.

Saarella voi liikkua vapaasti lukuun ottamatta pohjoispään sotilasaluetta. Hotelli vuokraa pyöriä, veneitä tai vaikka kuljetuksen traktorin lavalla. Tiet ovat huonossa kunnossa, joten traktorikyyti on kuoppainen.

Saari on ainutlaatuinen geologialtaan: itäosa on vulkaanista alkuperää ja länsiosa vanhempia kivilajeja. Sisäjärviä on viisi, ja pieniä soitakin löytyy.

Länsirannalla on tyrskyjen sorvaamia hiidenkirnuja ja kalliohalkeamia. Mielenkiintoisia, mutta vaikeasti löydettäviä ovat saarella olevat luolat.

Saaren kylien, Suurkylän ja Kiiskinkylän kyläaukeat ovat olemassa, mutta suomalaisten aikoinaan rakentamista taloista ei ole juuri mitään jäljellä. Vuonna 1937 valmistuneesta kasinosta ovat jäljellä seinät, kivinen terassi ja portaat.

Suurkylän vanha kauppa taitaa olla ainoita suomalaisten rakentamia ja yhä käytössä olevia rakennuksia.

Suurkylän Kappelniemen hautausmaalla on yhä suomalaisten hautakiviä.

Hautakivet kertovat saarelaisten elämästä: naiset ovat eläneet pitkään ja miehet kuolleet nuorina, useat jo 30-40-vuotiaina. Lienevätkö hukkuneet myrskyissä tai heikoilla jäillä kalastusmatkoilla?

Suursaarella on käyty myös mittavia taisteluja. Maaliskuussa 1942 suomalaiset valtasivat sen yllätyshyökkäyksellä.

Toisessa taistelussa suomalaiset torjuivat saksalaisten maihinnousuyrityksen syyskuussa 1944. Samalla se oli ensimmäinen taistelu, jossa entiset aseveljet ja liittolaiset sotivat toisiaan vastaan.

Sodan jäljiltä rannoilla on yhä piikkilanka-esteitä, juoksuhautoja ja bunkkereita.

Lisää aiheesta:


--------------

No comments: